KKO:1981-II-116
- Asiasanat
- Alkoholilaki, Menettämisseuraamus, Myös kysymys kuulemisesta
- Tapausvuosi
- 1981
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R80/803
- Taltio
- 953
- Esittelypäivä
Ään
Alkoholin luvatonta myyntiä ei pidetty sellaisena luovutuksena, jota AlkoholiL 95 §:n 4 mom:ssa tarkoitetaan. Luvattomasti myyty alkoholiyhtiön valmistama alkoholijuoma, joka oli takavarikoitu ostajalta ja jonka hallussapidosta ostajaa ei ollut tuomittava rangaistukseen, julistettiin sanotun lain 95 §:n 1 mom:n 2 kohdan nojalla menetetyksi myyjää vastaan ajetussa rikosoikeudenkäynnissä.
III-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Virallisen syyttäjän syytteestä Rovaniemen KO p. 13.11.1979 oli lausunut selvitetyksi, että A oli viimeisenä kolmena vuotena syksystä 1976 lokakuun 5 päivään 1979 Rovaniemen kaupungissa ammatikseen olematta hänellä tänä aikana muuta vakinaista työtä luvattomasti myynyt eri henkilöille alkoholijuomia ainakin 900 pulloa. Koska A oli hankkinut pääasiallisen toimeentulonsa kyseisellä myynnillä ja myynti oli ollut jatkuvaa, myyntiä oli pidettävä ammattimaisena. Sen vuoksi KO, hyläten vaatimukset enemmälti, oli alkoholilain 85 §:n 1 momentin ja 87 §:n nojalla tuominnut A:n ammattimaisesta alkoholipitoisen aineen myynnistä 1 vuodeksi vankeuteen. Lisäksi KO oli alkoholilain 94 ja 95 §:n nojalla tuominnut A:n menettämään valtiolle alkoholijuoman myynnistä saatuna hyötynä 18 000 markkaa ja myydyn alkoholijuoman arvona 27 000 markkaa sekä valtiolle menetetyksi A:lta takavarikoidut 23 pulloa Koskenkorvan viinaa ja 120 markkaa rahaa ynnä A:n D:lle, E:lle, F:lle, G:lle ja H:lle myymät ja heiltä takavarikoidut yhteensä 5 pulloa Koskenkorvan viinaa.
Virallinen syyttäjä ja A olivat Rovaniemen HO:ssa hakeneet muutosta KO:n päätökseen. Syyttäjä oli jo KO:ssa esittämänsä mukaisesti vaatinut, että A:n katsotaan syyllistyneen KO:n päätöksessä mainittua suuremman alkoholimäärän luvattomaan myyntiin ja että A:lle tuomittua rangaistusta ja valtiolle luvattomasti myydyn alkoholijuoman arvona ja hänen saamanaan taloudellisena hyötynä menetetyksi tuomittua määrää korotetaan. A oli, katsoen syyllistyneensä enintään jatkettuun alkoholipitoisen aineen myyntiin, vaatinut, että syyte ammattimaisesta alkoholipitoisen aineen myynnistä hylätään.
HO p. 30.6.1980 oli katsonut että, koska D - H eivät olleet ostamalla laillisesti valmistettua alkoholijuomaa syyllistyneet rangaistavaan tekoon, heitä ei sanotun teon perusteella voitu tuomita menettämään ostamaansa alkoholijuomaa valtiolle. Tällä ja muutoin KO:n päätöksessä mainituilla perusteilla HO oli jättänyt asian KO:n päätöksen varaan muutoin paitsi että KO:n takavarikoitua alkoholijuomaa koskeva lausunto poistettiin ja D:ltä, E:ltä, F:ltä, G:ltä ja H:lta takavarikkoon otettu alkoholi määrättiin luovutettavaksi heille takaisin, ellei ollut olemassa laillista syytä, minkä vuoksi alkoholijuomat olisi edelleen pidettävä takavarikossa.
Pyytäen valituslupaa virallinen syyttäjä ja A hakivat muutosta HO:n päätökseen. Virallinen syyttäjä, jolle myönnettiin valituslupa, vaati että D:ltä, E:ltä, F:ltä G:ltä ja H:lta takavarikoidut luvattomasti myydyt alkoholijuomat tuomitaan valtiolle menetetyksi. D - H eivät antaneet heiltä vaadittua vastausta virallisen syyttäjän muutoksenhakemukseen eikä A käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta esittää mahdollista selvitystä sen johdosta. Virallinen syyttäjä antoi häneltä vaaditun vastauksen A:n valituslupahakemuksen johdosta. A:lle ei myönnetty valituslupaa. HO:n päätös jäi hänen kohdaltaan siis pysyväksi.
KORKEIN OIKEUS
KKO p. totesi seuraavaa:
Alkoholilain säännökset eivät yksiselitteisesti anna vastausta siihen, onko luvattomasti myyty ja ostajalta takavarikoitu alkoholijuoma julistettava valtiolle menetetyksi vai onko ainoastaan myyjä tuomittava menettämään alkoholijuoman arvo.
Salakaupassa myydyn Oy Alko Ab:stä alunperin ostetun alkoholijuoman hallussapito ei ole rangaistavaa, jos ostaja on täyttänyt 20 vuotta. Tätä nuorempi on vastuussa alkoholijuoman luvattomasta hallussapidosta alkoholilain 86 §:n mukaisesti. Vaikka ostajaa ei rangaista hallussapidosta, on ostajalta takavarikoitu alkoholijuoma alkoholilain 88 §:n mukaan tuomittava valtiolle menetetyksi 95 §:n mukaisesti. Näin ollen sekä luvattomaan hallussapitoon syyllistyvän että muun salakaupan ostajan osalta menettämisseuraamuksen tuomitseminen on ratkaistava 95 §:n säännösten perusteella.
Luvattomasti myydyn alkoholijuoman menettämistä koskeva pääsääntö on 95 §:n 1 momentin 2 kohdassa. Sen mukaan luvattomasti myyty alkoholijuoma on tuomittava menetetyksi. Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden luovuttaminen sen arvoa vastaavasta vastikkeesta toiselle suojaa tämän menetysseuraamukselta. Salakaupassa myyty alkoholijuoma on kuitenkin aina luvattomasti luovutettua, eikä ostajan oikeudelle alkoholijuomaan siten ole annettava samanlaista suojaa kuin luvallisella oikeustoimella hankitulle omaisuudelle. Luvattomasti myyty alkoholijuoma ei ole rinnastettavissa ostajan muuhun omaisuuteen myöskään sen vuoksi, että sen edelleen luovuttaminen vastiketta vastaan on luvatonta. Samaan suuntaan viittaavat alkoholilain 2 §:ssä tarkoitettu alkoholiyhtiön yksinoikeus alkoholijuoman myyntiin ja 5 §:ssä mainitut sosiaaliset tavoitteet. Niidenkin perusteella on laillisesti valmistetun alkoholijuoman hankkimista salamyyjältä pidettävä luvattomana ja oikeussuojaa vailla olevana siinäkin tapauksessa, ettei ostajaa tuomita luvattomasta hallussapidosta rangaistukseen. Alkoholin luvaton myynti ei näin ollen ole sellainen luovutus, jota 95 §:n 4 momentissa tarkoitetaan.
Edellä esitetyin perustein ja kun alkoholilain 95 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan luvattomasti myyty alkoholijuoma astioineen ja päällyksineen oli tuomittava menetetyksi, KKO harkitsi oikeaksi, kumoten HO:n päätöksen siltä osin kuin se koski D:ltä, E:ltä, F:ltä, G:ltä ja H:lta takavarikoitujen alkoholijuomien luovuttamista heille takaisin, jättää asian tältä kohden KO:n päätöksen lopputuloksen varaan.
Oikeusneuvos Mörä, joka oli eri mieltä, katsoi, ettei ollut esitetty syytä muuttaa HO:n päätöstä.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Miettinen, Heinonen ja Lehtonen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Aro